Ranskan etelärannikolta Marseillesta tulee rocktrio, joka kantaa nimeä Rescue Rangers. Kömpelöstä nimestä huolimatta kyseessä on tutustumisen arvoinen bändi.
Rescue Rangersin musiikki menee enemmän grungen kuin stoner rockin piiriin. Etenkin vuonna 2008 ilmestyneen Guitars and Dust Dancing -esikoisalbumin soundi tuo vahvasti mieleen toisen aallon grungebändit. Allekirjoittanut olisi varmasti ollut todella innoissaan tästä levystä varhaisteininä 90-luvun puolivälissä. Nyt sen kuunteleminen tuntuu siltä kuin muistelisi asioita, joita ei koskaan tapahtunut.
Guitars and Dust Dancing on toki tässäkin ajassa ihan kelpo levy. Levyn avaavassa Sound of the Katana -biisissä on vahvat foofighters-vibat, mikä ei mielestäni ole huono juttu. Levyn biiseistä löytyy psykedeliaa juuri sen verran, että ne erottuvat edukseen. Hieman Anssi Kelalta näyttävä ja kuulostava laulaja-kitaristi Pascal Mascheroni osaa hommansa.
Toisella pitkäsoitolla, viime vuonna julkaistulla Manitoballa, Rescue Rangersin soundi kuulostaa päivitetyltä ja loppuun mietitymmältä. Bändin ote pitää paremmin läpi levyn, jolla on yhä vahva grunge-fiilis. Manitoban musiikkia voisi ehkä kuvailla radioystävälliseksi stoner rockiksi. Tai sitten Kanadan provinssin mukaan nimensä saanutta levyä voisi kuvailla preeriarockiksi.
Manitoballa vierailee muutama kova nimi stoner-piireistä. Hermanon kitaristi David Angstrom on mukana avausraidalla In Time, Pal ja muun muassa QOTSA:ssa ja Mondo Generatorissa bassotellut Nick Oliveri laulaa levyn raskaimmassa biisissä, Creeper, the One who Creeps.
Kaikki Rescue Rangersin levyt ovat kuunneltavissa ja ladattavissa bändin bandcamp-sivulla. Fyysisiä levyjä voi tilata Trendkilliltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti